Niinhän siinä kävi,että minun ja Teuvon epäilyt Onnin ja Ilon äidin luona olevista olosuhteista osoittautui todeksi. Ennen joulua siellä sattui paha väkivaltatapaus ja Onni oli ikävä kyllä sitä todistamassa. Lastensuojelu setvii tapausta ja olosuhteet siellä päässä ovat muuttuneet parempaan.

Joulua vietimme kotona. Minä, Teuvo, Kerttu ja Siiri. Onni ja Ilo tulivat joulun jälkeen ja uutta vuotta juhlittiin koko perheen voimin. Minä ja Teuvo kihlauduimme jouluna :) Kaikesta huolimatta vaikeuksien keskellä rakkautemme kukoistaa! Ja muutenkin tällä hetkellä tilanne näyttäisi tasoittuneen. Onni on oma iloinen itsensä, ei oireile ja jaksaa touhuta ja osallistua perheen yhteisiin juttuihin. Voi kuinka iloiseksi se minut tekee!

Arki on alkanut ja se tuntuu hyvältä. Vielä kuukausi sitten epäilin omaa jaksamistani opintojeni suhteen, mutta nyt uskon jaksavani. Onni haluaa edelleen asua äidillään ja se on täytynyt hyväksyä. Myös Kerttu ja Siiri ovat tottuneet tilanteeseen. Alussahan he reagoivat aika vahvastikin Onnin pois muuttoon...

Nyt sitten Ilo tahtoo muuttaa meille. Äiti oli aluksi kovasti tätä vastaan,mutta nyt on kuitenkin yhteistuumin päätetty niin, että ensi viikonloppuna Ilo jää tänne kokeilemaan miltä arki täällä tuntuu. On tässä ollut miettimistä, mutta koska lapset ovat jo kouluikäisiä kuuntelimme heidän tahtoaan. Ymmärtäähän sen,että tahtovat elää arkea myös toisen vanhempansa kanssa. Kummatkin jatkavat kokeilun ajan vanhoissa kouluissa, kuskaukset saatiin järjestettyä.Katsotaan nyt rauhassa missä vaiheessa tehdään lopullisia päätöksiä. Katsomme siis mitä uusi vuosi tuo tullessaan.

Tänään olen kiitollinen siitä, että oma jaksamiseni on parempi.